Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että ainakin jostakin mielenterveyden häiriöistä kärsivien nuoruusikäisten osuus on ollut yleensä 15 – 25% . Toisaalta on arvioitu, että mielenterveyden häiriöistä kärsivistä nuoruusikäisistä tulisi 5 – 10% hoitaa nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
Nuorten mielenterveystyö on laaja kenttä ja sen tavoitteena on pääsääntöisesti tukea ja ohjata nuoren lähiympäristön tahoja auttamaan nuorta ja perhettä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo perustasolla.
Nuoruusikäisen psyykkisen kehityksen arvioinnissa on tärkeää kiinnittää huomiota: 1) nuoren kronobiologiseen ikään, 2) puberteetin vaiheeseen, 3) sekä siihen missä vaiheessa nuori on psykologisessa kehityksessään ja kehitystehtävissään. Kehitystehtäviin kuuluu uudenlaisen eheän ja itsenäisen suhtautumisen rakentaminen suhteessa omiin vanhempiin, ikätovereihin, omaan ruumiseen, tulevaisuuteen ja omaan identiteetin kehitykseen.
Ahdistuneisuushäiriöt – hoito ja hoidon tasot:
Ahdistuneisuushäiriöiden hoito painottuu niin perusterveydenhuollossa (pth) kuin erikoissairaanhoidossa (esh) terapeuttiseen työskentelyyn, jossa tavoitteena on lisätä ahdistuksen hallintaa sekä sietää ja hyväksyä ahdistusta herättäviä ajatuksia ja tunteita. On havaittu, että jo lyhyestä, 3-10 x tapahtuvasta, selvittelevästä, edukatiivisesta ja normalisoivasta hoidosta perusterveydenhuollossa on usein ratkaisevaa apua nuorelle, jolla on lievä/keskivaikea ahdistuneisuushäiriö ilman muita merkittäviä psykiatrisia häiriöitä. Nuoren ahdistuneisuuden hoidossa aktiivisuus on tärkeää ja siinä on huomioitava ahdistuneisuuden kaikki tasot: niin psyykkinen, fysiologinen kuin myös käyttäytymisen taso. Nuoren välttämiskäyttäytymiseen on tärkeä puuttua ajoissa, jottei nuoren elämänkenttä pääse kaventumaan liikaa.
PERUSTERVEYDENHUOLTO: - Perusterveydenhuollossa hoito mikäli: häiriö on rajoittunut eikä nuorella ole muita samanaikaisia häiriöitä, ei pitkäaikaista tai totaalista välttämiskäyttäytymistä ja toimintakyky on kohtalainen, ahdistuneisuus aiheuttaa kärsimystä tai heikentää toimintakykyä rajoitetun ajan, nuori reagoi asioiden auki puhumiseen ja normalisoivaan, tukea antavaan hoitoon, ahdistuneisuuteen liittyvät pelot ja uskomukset ovat liioiteltuja ja epätodennäköisiä mutta loogisia kehitystasoon nähden, ilmenee määräkohtaista pelkoa tai yleistynyttä huolehtimista ilman toimintakyvyn merkittävää heikkenemistä tai paniikkikohtauksia ilman välttämiskäyttäytymistä ja toimintakyvyn merkittävää heikkenemistä.
ERIKOISSAIRAANHOITO: Erikoissairaanhoidon piirissä hoidetaan nuoria, joilla on: ahdistuneisuusoireiden lisäksi samanaikainen masennustila/muu mielenterveyden häiriö, pitkittynyttä ja merkittävää välttämiskäyttäytymistä, toimintakyky ollut pitkään heikentynyt koulussa, kaverisuhteissa tai harrastuksissa, PTH:n antama tuki ei tuota tulosta, voimakkaita kokemuksia/uskomuksia omasta/toisten erityislaadusta, ahdistuneisuuteen liittyviä uskomuksia jotka ovat vaikeasti ymmärrettäviä ja outoja, hyvin paljon aikaa vieviä pakkotoimintoja tai sosiaalista eristäytymistä, vaikeita traumakokemuksia, jotka aiheuttavat pitkittyneen ahdistuneisuusoireiston/masennustilan.
Masennus
Nuoren masennuksen arvioinnissa kahdenkeskinen haastattelu on aina välttämätön. Nuori itse on tärkein tiedon lähde ja nuoren pyrkimystä autonomiaan ja itsenäisyyteen pyritään kunnioittamaan. Tarvittaessa nuoren tutkimisessa auttaa useampi haastattelu, riittävä aika ja vapaa haastatteluilmapiiri. Nuorta on hyvä rohkaista ilmaisemaan omia kokemuksiaan ja usein tietoa on tarpeen kerätä eri tahoilta, erityisesti vanhemmilta ja koulusta. Nuoren depression arviointi vaatii riittävästi aikaa ja nuorelle on hyvä esittää suoria kysymyksiä, joilla pystyy kartoittamaan oireiden kestoa, laatua ja vaikutusta jokapäiväiseen elämään. On tärkeää myös selvittää kykeneekö nuori huolehtimaan opiskelustaan, vuorokausirytmistään ja ravinnon tarpeesta. On hyvä kartoittaa minkälaisia harrastuksia hänellä on, mikä on perhetilanne ja onko hänellä toimivia ikätoverisuhteita. Nuoren kohdalla on tärkeää arvioida myös nuoren käytettävissä oleva aikuisten tuki, laukaisevat elämäntapahtumat, sekä psykososiaaliset vaikeudet. Nuorten kanssa työskennellessä on myös tärkeä muistaa ilmoitusvelvollisuus tilanteissa, jotka vaativat lastensuojelullista puuttumista.
Lastensuojelulaki 25§, ilmoitusvelvollisuus
Oireiden seulonnassa, seurannassa ja vaikeusasteen arvioinnissa voidaan käyttää esim. BDI-kyselyä sekä muita kyselyitä. Itsemurha-ajatuksista tulee kysyä aina suoraan. Jos nuoren masennus on kestänyt pitkään tai nuoren masennustila on vakava, nuori tulee ohjata erikoissairaanhoitoon ja nuorisopsykiatrian poliklinikalle tutkimuksia varten. Jos lääkäri arvioi nuoren olevan itsemurhavaarassa, tulisi hoitoon ohjata välittömästi. Tarvittaessa voi käyttää myös puhelinkonsultaatiota erikoissairaanhoitoon.
Nuoren depression arvioinnissa on tärkeätä sulkea pois somaattiset syyt: kilpirauhasen toimintahäiriöt, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, anemiat; erityisesti raudanpuute (väsymys, haluttomuus), mutta myös esim. B12-vitamiinin imeytymishäiriö ja keliakia.
Nuoren depression hoidossa psykososiaalisen tuen merkitys on keskeinen, samoin kuin yhteistyö vanhempien kanssa. Akuuttivaiheessa hoidon tavoitteena on lievittää masennusoireita, saada nuoren toimintakykyä parannetuksi ja ehkäistä uusia masennusjaksoja. Tukitoimet koulunkäynnin turvaamiseksi ovat myös tärkeitä. Myös ajankohtaisten ongelmien selvittely sekä masennusta koskeva tieto helpottavat masentunutta nuorta.
Nuoren depression hoidossa masennuksen vakavuus ja vaikutus toimintakykyyn ovat tärkeitä perusteita lääkehoidon tarpeen arviolle. Jollei toivottua vastetta asianmukaisesti toteutuvaan psykoterapeuttiseen hoitoon ilmene noin kuukauden kuluessa on arvioitava lääkityksen tarve. Mikäli kyseessä on uusiutuva masennus, itsemurhavaarassa oleva nuori tai psykoottistasoinen masennus niin lääkitys on tarpeen. Perusterveydenhuollossa kokenut yleislääkäri/koululääkäri voi aloittaa varsinkin varttuneempien nuorten lääkehoidon huolellisen arvion jälkeen. Tarvittaessa on hyvä tehdä puhelinkonsultaatio esh:oon. Varhaisnuorten ja nuorten masennuslääkehoito tulee yleensä aloittaa erikoissairaanhoidossa. Ensisijainen lääkehoito alle 18-vuotiaille masennuksen hoidossa on SSRI: fluoksetiini (Seronil, Fluoxetin).
Lisätietoa verkossa ammattilaisille nuorten mielenterveyshäiriöistä, THL:n oppaita
www.kalliomaa.net